Nyt sitten on kokeiltu mikrohelmillä (koko 15) ruusun tekoa! Tein sen ystävälleni Annelle valmistujaislahjaksi ja minusta se onnistui oikein hyvin.

Oma opettelu tosin sen teossa oli kun oikosulun vuoksi kädet tutisee edelleen hiukan. Astia missä minulla on helmet joista teen "taidetta", sai toimia myös käden tukena. Toisella kädellä pidin vastapuolelta hiukan kiinni, muutenhan astia olisi heittänyt helmet pitkin keittötä. Konstit on monet. 

Eli ensimmäinen MINIRUUSUNI! 

Lehden malli muuttui, kiitos Mellun hoksottimien. Itsellä ei olisi leikannut. 

Tavallinen kynä vertailuna.

 

Heh! Tekevällä sattuu! Ensimmäisestä merihevosesta tuli mutantti (maha selkäpuolella). 

On myös ollut opettelussa kuvien otto kiiltävistä helmistä. Alussa varsinkin sai ottaa monia kuvia ja sit tuli tälläisia välttäviä mistä nyt kuiten näkee eläimen.

Tämän jälkeen teinkin Lissulle pari merihevosta. Edelleen kuvien otto kangertelee. 

Pikkuhiljaa taito kehittyy... 

Vihreä MERIHEVONEN

Ja myöskin punainen jonka annoin Päämajan avajaisissa Santulle. Santun kommentti oli että: Hevonen ku hevonen. 

Tämä viehättää väreiltään minua eniten.

 

Tässä on nyt kaikki perhoset joista minulla on kuvia. Välillä pitää tehdä muutakin ja olin myös kuukauden sairaalassa, joka hidasti suunnattomasti tuotantoa. 

Kaikkein ensimmäisimmästä perhosesta ei ikävä kyllä ole kuvia, mut sit onneksi olen muistanut ottaa kuvat. Olen itse suunnitellut perhosmallin ja tietysti myös jokaisen ulkonäön. 

SITRUUNAPERHONEN

Liisalle LIISUKKAPERHONEN (ne perhoset joita ei oikeasti ole olemassa, nimeän omasta päästä. Mielikuvitus kehiin. 

Ja sitten tulikin Miian KALLOKIITÄJÄ

Ja tietysti Ninan LOVETUSPUNASIIPI

Kehittelyn alla on vielä tämä KARAL-perhonen. Yritän laittaa siihen omat ja miesystävän lempivärit, mut ensimmäiseen en ole oikein tyytyväinen. 

AURORAPERHONEN on tosi kaunis. Ensin kuva kunnolla päältä päin ja

kuva siten, että näkyy myös alasiivet.

Viimeisin perhonen tällä hetkellä onkin sitten tämä SURUVAIPPA, joka lennähti

emännän jalalle. 

Aluksi ainoastaan kokeilin miten kolmiulotteiset helmieläimet onnistuu ja lopputulos oli, että hurahdin niihin kokonaan.

Ystävät halusivat heti ostaa niitä ja minä en heti huomannut ottaa kaikista kuvia, nyt on alusta nämä kaksi kuvaa.

Ensin kokeilin sudenkorentoja ja sitten lintuja.

Koska linnut olivat helppoja, päätin tehdä myös hiiriä ja sen jälkeen tuli muita joista ei ole kuvia.

 

 

 

 

 

Opettelin tekemään ruusuja, helmikoko on 10.



Tämä on ensimmäinen ruusuni ja mielestäni värit onnistui oikein hyvinl.



Tämän ruusun tei Miialle koristeeksi hänen omaan huoneeseen (ei lakastu, pölyt vain pitää puhaltaa aika ajoin).



Tämä oli ystävälleni 30v. lahja.



Musta ja lila vähän aikaa yhdessä.